Superhyvää uutta vuotta! ♥
Mä pidinkin näköjään sitten sellaisen kuukauden mittaisen blogiloman puolivahingossa ja tiedättekö mitä, teki niin hyvää! Jos sitä taas pääsisi takaisin rytmiin, vaikka tämä rakas harrastus tuntuu välillä vievän aika paljon aikaa ja energiaa, niin se kuitenkin antaa niin paljon että en siitä aio luopua.
Ehkä nyt on vähän turhan myöhäistä lisäillä enää mitää joulukuvia, ei kukaan varmaan edes muista koko joulua enää? ;) Haluan kuitenkin laittaa muutaman lähinnä aatosta, ihan vaan itselleni muistoksi. Skipatkaa, jos ette jaksa enää yhtään joulujuttuja. :D Voin kertoa, että meillä oli ihan mielettömän ihana joulu. Siis voi hyvänen aika. Kuvittelin sen jo vuosi sitten mielessäni, mutta se oli jotain vielä parempaa. Uusi koti, meidän oma pieni perhe. ♥ Oli tunnelmallista, rauhallista ja talo täynnä rakkautta.
Itse nousin puoli kuudelta aamulla keittelemään riisipuuroa, joka porisikin hellalla kaksi ja puoli tuntia, kunnes nuo kaksi muuta kömpivät alakertaan. Oli aika tunnelmallista olla yksin hämärässä, laitoin muutaman kynttilän palamaan, joulumusiikkia soimaan ja katoin rauhassa pöydän. Puuron jälkeen ulkoiltiin, täällä olikin kunnon lumimyräkkä koko aaton. Iltapäivän löylyt maistui mahtavalle uudessa saunassa. Tumma sauna, paljon kynttilöitä, vihta ja pieni kuusi tuomassa tuoksua...voitte ehkä kuvitella?
Nämä kaksi kuvaa on tapaninpäivän kattauksesta, kun saatiin osa mieheni perheestä meille. Joulupäivänähän me puolestamme vierailimme minun perheeni luona, joten kivasti näimme kuitenkin kaikkia, vaikka aatonaaton ja aaton saimmekin rauhoittua ihan vaan keskenämme.
Uusi vuosi vastaanotettiin tietysti myös kotona, eihän sitä muualla enää halua ollakaan. Taidanpa tehdä siitä ihan oman postauksen vielä, muuten tästä tulee kilometrin mittainen.
Mutta näillä sanoilla, täällä ollaan taas. Uusi arki on vienyt mehut ihan täysin, minä siis palasin töihin vuoden alusta ja mies jäi kotiin hoitamaan tyttöä. Täytyy sanoa että tosi raskasta on ollut, kyllä kotona olo vaan oli minun mielestä aika lomailua töissä käymiseen verrattuna. Tuntuu kuitenkin, että ehkä tämä tästä hienoisen alkushokin jälkeen. Josko sitä löytäisi taas aikaa bloggaamisellekin enemmän, nyt täytyy vaan sumpia aikatauluja vähän enemmän kuin ennen, kuitenkaan en halua tinkiä sekuntiakaan tytön hereilläoloajasta tietokoneella istumiseen. Instagram kuitenkin päivittyy ahkerasti, seurailkaa siis siellä jos meidän arkikuviot kiinnostaa. :)
Palataan pian, oikein rentouttavaa sunnuntaita teille! :)
