Juhannusjuttuja

Me vietettiin tänä vuonna juhannusta ihan oman pienen perheen voimin taloa rakentaen, mitenkäs muutenkaan. Retkeiltiin kaikki kolme yötä uudella kodilla. Suurimpina hommina saatiin talon ulkomaalausta vähän eteenpäin ja sisätiloissa saatiin keittiö koottua. Ensi maanantaina tulee vihdoin työtaso, se oli mittatilaustaso, joten jouduimme vähän odottelemaan. Tosin yksi pätkä on vähän väärä, kiitos minun mittavirheen, joten sitä odotetaan vielä pari viikkoa lisää. Kodinkoneet on vielä paketeissaan, laatikoita pitää säätää (nyt raot on epätasaiset) ja sen sellaista pientä viilausta, mutta kyllähän sen jo hahmottaa tosi kivasti. 

Meidän juhannus oli täynnä hyvää ruokaa, me mm. savustettiin lohta, syötiin paljon uusia perunoita ja tilliä, salaattia, grilliherkkuja (molemmilla muuten ihan järjetön halloumihimo tällä hetkellä!), paistettiin lettuja ja herkuteltiin niitä kermavaahdon ja mansikkahillon kanssa... nam. Hyvin sitä pystyy raksallakin tekemään hyviä ruokia, tai no oikeastaan siellähän on melkeinpä paremmat puitteet kuin meillä täällä yksiössä.

Käytiin myös paljon kävelyillä. Koko asuinalue oli aika hiljainen, monet olivat poissa kotoa. Kiva tunnelma, eikä meitä haitannut kylmyyskään. Vaatetta vaan päälle tarpeeksi, niin mikäs siinä. Ilma oli kivan raikas! Juhannukseen kuuluu ehdottomasti luonnonkukat ja niitä käytiinkin poimimassa.

Koska keittiön kokoamisesta syntyi paaaljon pahvilaatikoita, saatiin tehtyä aikas komea kokko! Turvallisuussyistä poltettiin sitä kyllä peltitynnyrissä, mutta hieno se oli silti. Tyttönen nukkui sikeästi omassa huoneessaan, meillä oli itkuhälytin ulkona ja nautittiin tulesta kauniissa, kylmässä ja hyvin hiljaisessa kesäillassa. Kokko muuten lämmitti aivan ihanasti!

Sellainen juhannus pääpiirteittäin, oli oikein mukavaa. Meillä oli koko ajan päällä Radio Suomi, oli mukavaa kuunnella kunnon juhannusradiota. Päässä soi vieläkin mansikkaa ja valkoapilan kukkaa, jota mun mies intoutui hoilaamaan, kun se soi pariinkin kertaan. Kansanradio on ihan meidän lemppari, eikä se pettänyt tälläkään kertaa! Puhuttiin myös, että jännä miten nykyään ei kumpikaan enää jaksa kuunnella niitä radiokanavia, mitä joskus nuorempana. Kaikenmaailman NRJ:t, Voicet jne. Ei ei, ei vaan pysty! Radio Suomi, Yle Puhe ja SuomiPop, siinä meidän kova kolmikko nykyään.

Ainoastaan juhannussauna jäi puuttumaan, se harmitti molempia. Onneksi ensi vuonna meillä on sellainenkin, voidaan tehdä taas vihta (kuten aiempina vuosina aina) ja hakea koivuja ovenpieleen. Sitä odotellessa. :)

Rakkauden juhla

Viime viikonloppuna juhlittiin meidän rakkaan ystäväpariskunnan ja samalla toisen kummipojan vanhempien häitä. Suloinen pariskunta aloitti vihdoin (!!) avioliiton ihanan taipaleen kymmenen vuoden yhteiselon jälkeen. Ihan tajuttoman upea pari ja ihan oikeasti häikäisevän upea miljöö häille.

Pari vihittiin juhlapaikan rannassa, jossa ei hyytävän kylmä tuulikaan sotkenut tunnelmaa. Morsian säteili, sulhanen näytti onnelliselta ja jotenkin tulevasta vaimostaan ylpeältä. Meille tuli mieheni kanssa niin nostalginen olo, kun virsi, joka vihkimisen aikana laulettiin, oli sama kuin meidän omissa häissä. ♥

En taas malttanut olla kuvailematta, kun kaikkialla oli niin kaunista... Ja kuten muutaman viikon takaisissa häissäkin, otin taas Hillasta vähän kuvia. No kun tyttö oli niin söpönä ja puitteet kohdillaan! Saatiinpa muutama perhepotrettikin kun eräs aurinkoinen ja säteilevä tuleva äippä tarjoutui räpsimään meistä kuvia. (Terkkuja!)

Olipa muuten ihanaa, kun Hilla nukahti ruuan jälkeen ulos rattaisiin alkuillan torkuille. Meillä oli itkuhälytin mukana, joten voitiin huoletta viettää aikaa kahden. Käveltiin juhlapaikan rantaan ihailemaan kaunista kesäaurinkoa ja seurusteltiin rauhassa muiden vieraiden kanssa. Hilla antoi kivasti äidille ja isille ns. omaa aikaa. :) Täytyy kyllä kehua tyttöä, joka oli aivan superkiltisti koko ajan. Rauhallinen ja iloinen, sai olla tyttärestä ylpeä. 

Rento ilta, josta jäi niin kauniit muistot loppuiäksi.

Vielä kerran sydämelliset onnittelut U & T! ♥

Edistystä

Se on kesäkuu jo pitkällä, apua! Kesäisin monet blogit vähän hiljenee, eikä tämä näytä olevan poikkeus. Siinä missä ennen ehdin viettää koneella päivisin ajoittain paljonkin aikaa, menee nykyään useampikin päivä edes avaamatta tietokonetta. Tietokone on meillä kaupungissa ja itse tulee oltua uudella kodilla lähes joka päivä. Mitä pidemmälle raksa on edistynyt, sitä enemmän siellä on sellaisia hommia, joita minäkin pystyn yksinäni tekemään, sekä tytön unien aikaan että myös hänen ollessa hereillä ja seuratessa vierestä. 

Mitä otsikkoon tulee, niin edistystä on tapahtunut parissakin asiassa. Toinen on taloprojekti ja toinen on Hilla. :D Tytön kehitys on lähtenyt jotenkin ihan vyörymään... voisko ajan pysäyttää? Pitkään odoteltiin, että hän oppisi kääntymään selältä vatsalle. Kun sen ymmärsi, ei mennyt pariakaan viikkoa kun hän oppi ryömimään. Sitten hetki vain ja tyttö pönötti vankassa konttausasennossa. Siitä olikin helppo nousta polviseisontaan ja kääk, sitten ihan oikeasti seisomaan tukea vasten! Meidän vauva on jo ihan taapero. ♥ (Ja minä itkeä pillitin viimeksi tänään aamulla, kun se on niin haikeaa.)

Nyt tyttö ei muuta maltakaan kun ryömiä, kontata ja seisoskella. Vähän hän jo koittaa kävellä tukea vasten, joten aika hurjaa on ollut tuo kehitysvauhti ihan muutaman viikon sisällä.

Raksa sen sijaan edistyy niin, että tuntuu välillä jo hölmöltä puhua raksasta. Kauheasti haluaisin sanoa jo KOTI. Miehen kanssa itse asiassa ollaan jo pidempään puhuttu niin, että raksa on koti ja yksiö on kämppä. :D Tuntui tyhmältä sanoa, kun oli yksiössä että on kotona, koska meidän oikea koti on aivan muualla. ♥

Mitäs siellä sitten on tapahtunut... melkein kaikki seinät on ainakin kertaalleen maalattu. Teknisen tilan ja sisääntulokuistin lattia on laatoitettu. Kolmeenkin eri huoneeseen tulevat raakalautatehosteseinät on tehty. Keittiön laastiseinät (pinnasta lähikuva alla) on valmiit, kodinhoitohuoneeseen tulevat vastaavat seinät myös melkein valmiit. Viime maanantaina saapui keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteet ja kodinkoneet, keittiökaappien kokoaminen ja asentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Portaat tulee tällä viikolla. Talon ulkoseinien maalaaminen on aloitettu ja sitä tehdään tässä pikkuhiljaa. Pian voisi myös tilata kattopaneelit ja listat, niin päästään viimeistelemään tiloja.

Miehen kanssa ollaan nyt vähän juostu kaupoilla, vielä on löytämättä lattialaatta kodinhoitohuoneeseen ja sekä alakerran että yläkerran kylpyhuoneisiin. Myös kylppärien seinälaatat on ostamatta, mutta ne on sentään katsottu. Yksi suuri kysymysmerkki on vielä lattia... löysimme unelmiemme parketin, sellaisen joka säväytti molempia. Sen hinta vaan on aiiivan jotain muuta, mitä ajateltiin. Useampi tuhat liikaa. Emme haluaisi venyttää budjettia äärimmilleen, joten etsimme edelleen meille sopivaa lattiaa.

Vaikka välillä on tuntunut, että ei enää jaksa niin nyt alkaa taas innostus nostaa päätään. Voisiko tätä kutsua jo pikkuhiljaa loppukiriksi? :)