torstai 27. helmikuuta 2014

Oodi ilolle

Kovin on keväistä ulkona, ihanaa! Jotenkin odotan nyt kevättä normaaliakin enemmän (jos mahdollista), sillä niin on kivoja juttuja tulossa. Lisäksi, kun ei sitä kunnon talvea oikein tullut, niin mennään sitten suoraan kevääseen. Takatalvea en toivo. Lauantaina alkaa jo maaliskuu ja sehän on ensimmäinen virallinen kevätkuukausi.

Tällä viikolla on mielestäni ensimmäistä kertaa tänä vuonna jo tuoksunutkin kevät. Maanantaina kauppaan mennessä oikein hämmästyin, olin jo unohtanut miltä se tuoksuu. Asteita oli mittarin mukaan seitsemän ja aurinko pilkoitti välillä pilvien raosta. Kadulla huoltomies lakaisi hiekoitushiekkoja kävelytieltä pois, se jos mikä on kevään merkki!



Maanantaikimppuni oli tällä viikolla vaaleanpunaisia neilikoita, on ne vaan kauniita. Neilikat on ihanan kestäviä, tuntuu todella että saa rahoille vastinetta. Vaaleanpunaisia (ja valkoisia) neilikoita oli myös meidän häissä, ehkä siksikin niistä tulee mulle aina niin hyvä mieli. 




Kevätinnostuksissani järjestelin keittiötä vähän uusiksi. Ei siitä kyllä ole montaa päivää, kun juuri sanoin, etten enää mitään tee täällä yksiössä, vaan kaikki energia keskitetään nyt talon muuttokuntoon saamiseen. Mutta ei kai pientä järjestelyä lasketa...? Ruokapurkit pääsi vaihteeksi ikkunalaudalta hyllylle, jopa mies huomasin muutoksen! Ne on aika kivat tuossa ja saavatkin pysyä siinä niin kauan kuin täällä enää asutaan. Kaurahiutalepurkki ei mahtunut, se jäi ikkunalaudalle. Kaurahiutaleista puheenollen, Hilla on nyt muutamana iltana aloittanut kaurapuuron maistelun ja voi hyvänen aika, kuinka hän tykkää! Aukoo suuta innoissaan ja maiskuttaa reippaasti hymyn kera. En ole edes mitenkään hienontanut hiutaleita, ehkä hitusen vaan tehnyt löysempää, mitä itselleni teen. 

Ai niin, mietittekö otsikkoa? Oon muutaman päivän kuunnellut ihan taukoamatta Olavi Uusivirtaa, pitkästä aikaa. Niin hyväntuulista ja leppoisaa musiikkia. Hymyilytti kun setvin eilen aamupäivällä tiskivuorta ja lauloin oodi ilolle, oodi vapaudelle! Kuvastaa mun olotilaa nykyään, kaikki tuntuu vaan olevan niin hyvin. Mieheni kanssa jutellaan usein tosi paljon elämästä ja valinnoista. Ollaan todettu, että me ollaan tehty aika hyviä valintoja ja elämä on muutenkin kohdellut meitä hyvin. Meillä on kaikki niin hyvin. Terve lapsi, työt, kohta ihana talo. Toisemme!

Mä oon onnellinen arkeni keskellä. Mä oon iloinen.

Oodi ilolle!

2 kommenttia :

  1. Mäkin sanoin maanantaina miehelleni, että nyt tuoksuu kevät :D Ilmeisesti kyseessä on siis ollut laajempikin ilmiö, kun tuoksu on levinnyt pääkaupungista teidänkin seuduille!

    Kivaa, kevät!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, en siis oo tuoksutellut omiani! ;)

      Poista

Kiitos kommenteistanne!

Tämä on hyvän mielen blogi, jossa julkaisen vain viestit, jotka myös pitävät sen sellaisena. :)