torstai 26. helmikuuta 2015

Kevättä kohti

Heissan hei ja vau, helmikuun viimeisiä päiviä viedään! Kohtahan on maaliskuu - kevään ensimmäinen virallinen kuukausi. 

Kuten taidatte tietää, on tämä alkuvuosi tuntunut tosi raskaalta. Todenteolla odotan jo kevättä. Valoa, energiaa, luonnon vihertämistä... ja meidän rakentamisen osalta autotallin sokkelin muuraamista ja sitä myöten täyttöjä, joka taas tarkoittaa että saadaan vihdoin pyytää kaivurikuskimme tasoittamaan loputkin pihasta. Tulevan kesän tavoite on ulkohommien osalta ensinnäkin saada talon ulkovuori valmiiksi. Sitten pihan osalta ne tasoitukset, pensasaidan istuttaminen, nurmikon kylväminen ja sitten ehkä loppukesästä voisi miettiä muutamaa puuta ja pensastakin. 

Jos jostain kumman syystä jää energiaa ja aikaa (!!), niin olisihan se ihan mahtavaa saada terassitkin tehtyä... etenkin talon takaosan lasiterassi, 25m2 tilaa joka on tällä hetkellä täynnä puutavaraa ja villapaketteja. Tosi kiva näky olohuoneen suurista ikkunoista...

Me ollaan nyt vietty koko perhe talvilomaa tämä viikko. Itsellekin ihanan kevyt paluu töihin, kun ehdin olla alle kaksi kuukautta hommissa kun sai taas viikon lomailla. Ensi viikolla päättyy miehenkin kahden kuukauden loma ja hän palaa myös töihin.  Meidän pieni tyttönen menee tämän takia sitten hoitoon, niisk! Saimme tosin paikan aivan ihanan oloiselle perhepäivähoitajalle. Onneksi tytsy ei joutunut vielä päiväkotiin, itsestä tuntuu että se olisi ollut liian iso muutos tuolle vasta 1,5 -vuotiaalle, joka on ollut lähinnä äidin ja isin kanssa kotona. :) Nyt pääsee toisen kotiin, vähän kuin kylään ja kavereina on vain kaksi pientä tyyppiä, joten ihan hyvä aloitus. Ehkä sitten joskus isompana voidaan miettiä päiväkotia, mutta ei vielä pitkään aikaan. Nämä on kuitenkin niin yksilöllisiä, se mikä sopii toiselle, ei ehkä sovi toiselle. Meille tämä tuntuu nyt oikealta. 

Lohtua meille vanhemille tuo myös se, ettei tyttö joudu olemaan hoidossa "koko" päivää kuin harvoin, eikä joka viikko edes viittä päivää. Niinä päivinä kun menen iltavuoroon, hän menee vaan pariksi tunniksi leikkimään, kunnes isi jo tuleekin töistä ja hakee tytön kotiin. Kuulosta omaan korvaan ihan hyvältä. :)

Huomenna mennään tytsyn 1,5 -vuotisneuvolaan, onpas kiva kuulla tuoreet mitat. Sitten vielä viikonlopun yli nautiskellaan ihanasta perheajasta, kunnes maanantaina koittaa paluu arkeen. No, ei se mitään, kohtahan voi jo miettiä kesälomaa! ;)

Oikein paljon energiaa sinne! ♥

torstai 29. tammikuuta 2015

Juhlahumua: Tervetuloa vuosi 2015

Kuten jo viimeksi mainitsin, me vastaanotimme myös tämän uuden ihanan vuoden kotona. Palasin töihin heti perjantaina 2. tammikuuta, joten oli tosi kivaa juhlistaa uutta vuotta kolmistaan. Ehkä samalla juhlistettiin myös vanhan loppua ja uuden alkua.

Koti koristeltiin juhlavasti hopeisin koristein ja me laitoimme vähän juhlavampaa päälle. Tyttönenkin oli niin suloinen tyllihameessaan, varsinkin sitten kun hän pisti bileet kunnolla käyntiin ja näytti parhaimmat tanssiliikkeensä. Onneksi sain osan videolle! :D

Me syötiin hyvin, saunottiin, ammuttiin sopivasti raketteja ja nautittiin toisistamme. Siinä kaikki mitä kaivattiin. ♥



Tarkemmin juttua etenkin koristeluista sekä paljon kuvia löytyy Juhlahumua -blogista... kipin kapin kurkkimaan! :)

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Oletko vielä siellä?

Superhyvää uutta vuotta! ♥

Mä pidinkin näköjään sitten sellaisen kuukauden mittaisen blogiloman puolivahingossa ja tiedättekö mitä, teki niin hyvää! Jos sitä taas pääsisi takaisin rytmiin, vaikka tämä rakas harrastus tuntuu välillä vievän aika paljon aikaa ja energiaa, niin se kuitenkin antaa niin paljon että en siitä aio luopua.

Ehkä nyt on vähän turhan myöhäistä lisäillä enää mitää joulukuvia, ei kukaan varmaan edes muista koko joulua enää? ;) Haluan kuitenkin laittaa muutaman lähinnä aatosta, ihan vaan itselleni muistoksi. Skipatkaa, jos ette jaksa enää yhtään joulujuttuja. :D Voin kertoa, että meillä oli ihan mielettömän ihana joulu. Siis voi hyvänen aika. Kuvittelin sen jo vuosi sitten mielessäni, mutta se oli jotain vielä parempaa. Uusi koti, meidän oma pieni perhe. ♥ Oli tunnelmallista, rauhallista ja talo täynnä rakkautta.








Itse nousin puoli kuudelta aamulla keittelemään riisipuuroa, joka porisikin hellalla kaksi ja puoli tuntia, kunnes nuo kaksi muuta kömpivät alakertaan. Oli aika tunnelmallista olla yksin hämärässä, laitoin muutaman kynttilän palamaan, joulumusiikkia soimaan ja katoin rauhassa pöydän. Puuron jälkeen ulkoiltiin, täällä olikin kunnon lumimyräkkä koko aaton. Iltapäivän löylyt maistui mahtavalle uudessa saunassa. Tumma sauna, paljon kynttilöitä, vihta ja pieni kuusi tuomassa tuoksua...voitte ehkä kuvitella?


Nämä kaksi kuvaa on tapaninpäivän kattauksesta, kun saatiin osa mieheni perheestä meille. Joulupäivänähän me puolestamme vierailimme minun perheeni luona, joten kivasti näimme kuitenkin kaikkia, vaikka aatonaaton ja aaton saimmekin rauhoittua ihan vaan keskenämme.

Uusi vuosi vastaanotettiin tietysti myös kotona, eihän sitä muualla enää halua ollakaan. Taidanpa tehdä siitä ihan oman postauksen vielä, muuten tästä tulee kilometrin mittainen.

Mutta näillä sanoilla, täällä ollaan taas. Uusi arki on vienyt mehut ihan täysin, minä siis palasin töihin vuoden alusta ja mies jäi kotiin hoitamaan tyttöä. Täytyy sanoa että tosi raskasta on ollut, kyllä kotona olo vaan oli minun mielestä aika lomailua töissä käymiseen verrattuna. Tuntuu kuitenkin, että ehkä tämä tästä hienoisen alkushokin jälkeen. Josko sitä löytäisi taas aikaa bloggaamisellekin enemmän, nyt täytyy vaan sumpia aikatauluja vähän enemmän kuin ennen, kuitenkaan en halua tinkiä sekuntiakaan tytön hereilläoloajasta tietokoneella istumiseen. Instagram kuitenkin päivittyy ahkerasti, seurailkaa siis siellä jos meidän arkikuviot kiinnostaa. :)

Palataan pian, oikein rentouttavaa sunnuntaita teille! :)